Luovaa, tutkimuksellista ja yhteisöllistä toimintaani ohjaa pyrkimys ymmärtää miten kaupunkien äänimaisema toimii sekä etsiä sen suunnittelun ja kehittämisen mahdollisuuksia. Työssäni kiinnitän erityistä huomiota geofysikaalisten ilmiöiden (kuten sateen, tuulen ja lämpötilan vaihteluiden) akustiseen ilmenemiseen kaupunkirakenteessa. Olen Aalto-yliopiston sekä budapestin Moholy-Nagy -taideyliopiston väitöskirjatutkija.
00600 Helsinki, FI
kissbalintjanos-at-google.com
+358 46 626 0789
+36 30 180 9226
Ota rohkeasti yhteyttä, jos etsit apua äänibrändäyksen, ääni-installaatioiden tai muun ääneen liittyvän työn parissa!
Tieteellinen ja taiteellinen toimintani ajalta 2020–2026.
Syksyllä 2025 järjestimme yhteistyössä Bartók-negyed -hallinnon ja
paikallisen luovan keskuksen Adaptérin kanssa neljä
äänikävelyä,
yhden pitkän äänikävelyn, jossa sovellettiin äänimaiseman laatuprotokollaa, sekä viisipäiväisen
luovan äänitaiteen työpajan Budapestin 11. kaupunginosassa sijaitsevassa Bartók-korttelissa.
Näiden tapahtumien kautta kutsuimme paikallisia asukkaita tutkimaan ja pohtimaan kriittisesti
alueen äänimaisemaa sekä lisäksi tallentamaan korttelin ympäristöääniä ja tekemään niistä äänitaidetta.
Luovaa työpajaa vetivät kanssani akustinen ekologi Csaba
Hajnóczy sekä äänitaiteilija Esteban de la
Torre (EJTECH).
Tämä ohjelmasarja merkitsee Bartók-korttelin ympäristöäänien yhteisöllisen tutkimisen ja
kollektiivisen tarkastelun alkua – prosessia, joka tähtää alueen äänimaiseman vaalimiseen.
Tähän mennessä yli kaksisataa ihmistä on kuullut ympäristöääni(st)ä; odotan
innolla tämän vuoden hankkeita. Äänimaiseman laatuprotokollan tulokset julkaistaan vuonna 2026.
Kiitos kaikille osallistujille!
Minua haastateltiin – yhdessä Bartók-negyed -hallinnon Sára Siposin kanssa – tämän projektin
kehittämisestä ja toteutuksesta. Lue haastattelu (HU) täältä.
Kuvat: Zsombor Telenkó / Zsófia Mihály-Geresdi / Bartók-negyed
MOME Research Unit of New Materialities (R.U.M.) -yksikön DUST-tutkimusprojekti valittiin 35
hakijan joukosta vuoden 2025 Lissabonin
arkkitehtuuritriennaalin keskeiseen näyttelyyn (Fluxes-osio), jonka otsikko on
How
Heavy Is a City?
DUST esiteltiin Portugalissa 2. lokakuuta 2025 yhdessä viiden muun kansainvälisen yliopiston
kaupunkisuunnittelun ja arkkitehtuurin tutkimusprojektin kanssa.
Projekti tutkii pölyn (siitepölyn, itiöiden, bakteerien, mikromuovien, suolakiteiden, hiekanjyvien jne.)
roolia ja vaikutuksia (kaupunkien) ekosysteemissä. Näyttelyn äänimateriaalin (noin 30 minuuttia fixed
media) loin Kansallisen kansanterveyskeskuksen pölynsuodatus- ja pölyanalyysilaitteista
tehdyistä ääninauhoituksista.
Mukana vielä: MOME R.U.M. (Tekla Gedeon, Péter Hámori, Máté Hulesch, Ákos Schneider)
Kuva: OPI
Suomenkielisessä pro gradu -tutkielmassani tutkin, miten teollisuuteen liittyviä ääniympäristön
muutoksia
vaikuttavat suomen kielen onomatopoeettiseen sanastoon. Esittelin tutkimuksen tuloksia CENSE:n (Central
European Network for Sonic Ecologies) Beyond Listening 2025 – Walking with changes symposiumissa, Ljubljanassa.
Tiivistelmä. Tämä tutkielma käsittelee jälkiteollisuuden äänimaisemaan liittyviä
onomatopoeettisia eli ääntä
jäljitteleviä verbejä suomen kielessä sekä niiden käännösvastineita unkarin kielessä. Verbit valitaan
korpuslingvistisin keinoin: suoritetaan korpushakuja konkordanssihakuohjelmassa KORPv9 kuudella
substantiivilla, jotka merkitsevät
tyypillisiä kaupunkilaisia äänilähteitä (sireeni, auto, tuuletin, lentokone, ratikka, rakennuskone) ja
otetaan niiden yhteydessä esiintyvistä onomatopoeettisista verbeistä yleisimmät. Saatujen verbien
käyttöyhteydet ja affektiiviset sisällöt analysoidaan kolmen sanakirjan (Kielitoimiston sanakirja
(2024), Nykysuomen Sanakirja (1951–61) sekä Suomen etymologinen sanakirja (2024)) perusteella. Verbeille
saadaan seuraavaksi unkarinkielisiä käännösvastineita Pappin (1993 [1961]) sanakirjasta ja pohditaan
vastineiden muiden käyttöyhteyksien perusteella, soveltuvatko käännökset valituin äänilähteiden
yhteyteen vai ei. Tutkielma yhdistää akustisen ekologian perustiedot nykykaupunkien äänimaisemista
sekä ekspressiivisen sanaston kielitieteellisen taustan, jotta voidaan saada mahdollisimman tarkka kuva
siitä, miten ääniympäristön ja kielten välillä olevaa suhdetta voi luonnehtia onomatopoeettisten verbien
kannalta ja minkälaisia eroja tulee esille suomen- ja unkarinkielisten verbien käyttöyhteyksien välillä.
Valmistin äänimaisemasävellyksen Aalto-yliopiston vuoden 2023/24 lukuvuoden avajaistapahtumaan, jossa pyrin tuomaan esiin kampuksen akustista monimuotoisuutta. Mielenkiintoisen haasteen muodosti se, että säilyttäisin äänimaisemasävellyksen lajityypillisen eheyden ja samalla täyttäisin yliopiston brändilliset tavoitteet.
POV Budapest -kansainväliselle
designkonferenssille suunnittelin akustisen brändi-identiteetin Budapestin ympäristöäänistä.
Tärkeimmät äänilähteet olivat hammasratasjuna (fogaskerekű), metrolinja 2, raitiovaunut, kuulutukset,
vilkkaat torit
ja markkinapaikat sekä kaupunkipuistot.
"We've collaborated with soundscape researcher Bálint Kiss to craft a unique
acoustic experience for POV Budapest. Between and before the talks, you'll hear atmospheres and
sound effects
inspired by local environmental sounds."
Kuvat: Bertalan Soós / POV Budapest
Break Atmo
Speaker Intro
Olen tarkastellut äänen erilaisia konseptualisointeja kuuden eurooppalaisen pääkaupungin (Budapest,
Viini, Warsawa, Helsinki, Kööpenhamina, Tukholma)
kehityssuunnitelmissa. Tutkimustuloksistani pidin esitelmän CENSE-järjestön Beyond Listening 2023
-symposiumissa Budapestissä.
Katso videonauhoitus (eng) täältä.
Vastoin aiempia uskomuksia sade ei ole täysin satunnaista — pisarat järjestyvät
mikrorakenteisiin, ja pisarakokojen jakauma osoittaa autokorrelaatiota. Etydeissä annoin kolmen
lyömäsoittajan tulkittavaksi ohjelmallisesti generoituja sademalleja, jotka ovat tilastollisesti
kaksinkertaisesti stokastisia (noudattavat niin kutsuttua Cox-jakaumaa). Impulsseista koostuvat
sademallit laadin Max MSP- ja SuperCollider-ympäristöissä.
Etydit pyrkivät tutkimaan, miten musiikillisin keinoin voidaan välittää ja musiikillisessa muodossa
jäsentää sateen piirtämiä kuvioita ilman, että pisarat osuisivat johonkin konkreettiseen pintaan, mikä
määrittäisi niiden sointivärin lopullisesti.
Ensimmäinen etydi tulkitsee keskimääräisen vesimäärän sisältävän sademallin, joka tapahtuu
kaupunkiympäristössä. Rakennusten ja tuulen vuorovaikutus katkoo jatkuvaa virtausta, jolloin tekstuuri
muuttuu jaksottaiseksi ja katkonaiseksi.
Toinen etydi käsittelee runsasvesistä sadeilmiötä, jota rakennettu ympäristö ei keskeytä, mutta joka
luonteensa vuoksi on epätasainen tiheämpien ja harvempien pisarakeskittymien vuorottelun seurauksena.
Kolmas etydi kertoo tihkusateesta, jonka mikrorakenne on hyvin säännöllinen ja jonka vesimäärä sekä
dynamiikka ovat huomattavasti pienemmät ja hillitymmät.
Etydi I.
Etydi II.
Etydi III.
Jäätymistä koskevat äänitteet, jotka tallentuivat -12 °C:ssa neljän tunnin aikana, tein tammikuussa 2022. Vietin viikon Szigligetin alueella tutkien talvista geofoniaa. Aloitin äänityksen 24. tammikuuta illalla kello kahdeksan Szívós Istvánin satamassa; keskiyöhön mennessä järvi oli kokonaan jään peitossa. Äänet välittivät tarkasti tietoa järven pinnan morfologisesta muutoksesta ja sen eri vaiheista — koin tämän erityisen ilmeikkäänä valon puuttuessa.
Metamorphosis
Sain työskennellä akustisen ekologian keskeisiin hahmoihin kuuluvan Barry Truaxin kanssa kaupunkien
sadeäänien systematisoinnin parissa maisterintutkielmani yhteydessä. Tutkielmassani käsittelin
hydrologiaa, kaupunkipintoja sekä sadeäänien tekstuuria ja sointiväriä.
Proof-of-concept -työ tuotti kuuden hierarkkisen tason kautta yhteensä 256 ”kaupungin sadeääni
-instanssia”.
Työssäni eri sateen aspektien tarkastelun jälkeen laadin sointiväriskaalauskyselyn, jolla kartoitin
yleisten kaupunkipintojen taajuusvasteiden havaitsemista. Alla on nähtävissä joitakin tuloksia
ääninäytteineen (vastaaminen oli anonyymiä).
Concrete
Fallen leaves
Metal roof
Mud
Plastic roof
Windowsill (tin)
Loin musiikin ja tein äänijälkityöt kahteen dokumenttielokuvaan Jenny ja Antti Wihurin kulttuurirahastolle. Oli ilo
työskennellä (välillisesti) Tristan Murailin kanssa, jotakuta
pidetään yhtenä 1900-luvun spektraalisen musiikin merkittävimmistä hahmoista.
Elokuvat esitettiin palkintojenjakotilaisuuden yhteydessä Helsingin Musiikkitalossa 9. lokakuuta 2023.
TOKYO-säätiön Artlife-podcastissa suunnittelijat ja taiteilijat kertovat heidän elämästään ja urastaan. Tein full-stack tuotannon episodeilla (nauhoituksesta julkistamiseen). Muut episodit kuultavissa täältä.
Kahdeksankanavainen äänimaisemasävellys suosikkiteollisuusäänimaisemastani, varhaisilta iltatunneilta
Nyugati-rautatieasemalta. Sähkömekaanisia ääniä, eri kielillä kuuluvia kuulutuksia ja erään piilotetun
paikan selkeästi artikuloitunut kaiku. Teoksessa pyrin ilman abstrahointia tai efektien käyttöä —
jättäen kaikki ääninäytteet koskemattomiksi — luomaan mahdollisimman todentuntuisen kuvan paikasta.
Teos on kuunneltavissa vain monikanavaisessa järjestelmässä; mikäli siihen on mahdollisuus,
äänitiedostot voi ladata täältä.
Unkarilaisen koreografin Zsófia Nemesin Időlovag-nimiseen nykytanssikoreografiaan sävelsin kuusi
kappaletta dark
electronica -tyylilajissa.
Michael Enden Momo-romaanista inspiroitunut teos sai ensi-iltansa Unkarin Kansallisessa
Tanssiteatterissa toukokuussa 2021.
Kuvat: KNI
Kahdeksankanavainen etydi Kőszegin elektromagneettisesta äänimaisemasta. Kaupungin äänimaiseman kartoitin iASK-workshopin puitteissa käyttäen paria elektromagneettista kapselia. Jäljittämättömistä signaalilähteistä löytyi epäharmonisia, kellomaisia äänellisiä elementtejä. Tämä oli erityisen kiehtovaa Kőszegin kellojen omaperäisen historian (ja sattuman) valossa, koska toisen maailmansodan jälkeen kellot nimittäin valettiin uudelleen, minkä seurauksena niiden alkuperäiset viritykset hajaantuivat.
Traces
Pidin kurssin MOME-yliopiston Media Design kandidaattiohjelman opiskelijoille, jossa pohdimme, mistä johtuu äänien luonnollisuus tai keintekoisuus.
Copyright © Bálint János Kiss, 2020-2026.